Hulevesiä hallitaan luontopohjaisin keinoin Tampereen Vuoreksessa

Uutinen 28.6.2021 klo 11.13

Tampereen Vuoreksen luontopohjaiset hulevesijärjestelmät ovat teknisesti vaativa, huolella suunniteltu ja 2000-luvun alussa uraa uurtanut kokonaisuus, joka suunniteltiin asuinalueen suunnittelun yhteydessä.

Uuden kaupunginosan suunnittelu metsän keskelle Etelä-Tampereelle herätti suurta vastustusta. Kansalaiset ja luonnonsuojelujärjestöt olivat huolissaan metsäisellä alueella elävien lajien, kuten valkoselkätikan, lepakoiden ja liito-oravien, selviytymisestä, sekä Vuoresta ympäröivien järvien vedenlaadusta. Vuores-projektista tehtiin useita valituksia, joissa hulevedet olivat aina yhtenä teemana. Tämän seurauksena hulevesien käsittelyyn panostettiin tavallista enemmän käyttämällä hulevesiasiantuntijoita, joita ei tuolloin ollut Suomessa vielä monia. Vuoreksen rakentaminen alkoi vuonna 2010 ja siitä tuli ensimmäinen asuinalue, jolle oli osayleiskaavatasoisia hulevesimääräyksiä. Nykyään hulevesien huomioiminen on yleisesti paremmalla tasolla kuin Vuoreksen suunnittelun aikaan.

Näkymää keskuspuistossa_Vuores 556px
Näkymää Vuoreksessa. © Annika Kettunen

Vuoreksen hulevesiä viivytetään ja suodatetaan eri tavoin

Sen sijaan, että hulevedet olisi purettu esimerkiksi pelto-ojaan, josta niiden haitta-aineet olisivat päätyneet järviin suoremmin, hulevesien viivytys alkaa jo tonteilla ja ne kulkevat useiden erilaisten viivytys- ja suodatusjärjestelmien kautta. Näin hulevesien sisältämät haitta-aineet ja kiintoaines suodattuvat matkalla läheisiin järviin.

Hulevesijärjestelmän näkyvin osa ovat keskuspuiston laskeutusaltaat, hulevesiuoma ja tulvaniityt. Keskuspuiston on suunnitellut arkkitehtitoimisto Atelier Dreiseitl (nyk. Ramboll Dreiseitl) ja se rakennettiin hyvin varhaisessa vaiheessa. Näin asukkaiden käytettävissä oli valmista viherympäristöä jo rakentamisaikana, mikä oli alueen imagon ja vetovoimaisuuden kannalta merkittävä tekijä. Vuores on tunnettu myös jätteiden putkikeräysjärjestelmästä ja ympäristötaiteesta.

Keskuspuiston allas_vuores_556
Laskeutusallas keskuspuistossa. © Annika Kettunen

Hulevesijärjestelmään kuuluu lisäksi eri puolella Vuoresta sijaitsevia kosteikkoja, viherpainanteita ja viivytysaltaita sekä mm. koirapuiston yhteyteen rakennettu biosuodatin. Biosuodattimet ovat noin metrin paksuisia kasvipeitteisiä suodattavia rakenteita, jotka kuivatetaan salaojin. Hulevesien suotautuessa biosuodattimen läpi kasvillisuus ja rakenteen maakerrokset puhdistavat hulevettä.

Hulevesijärjestelmän tarkoituksena on hallita hulevesien laatua sekä pitää virtaamat asuinalueen rakentamista edeltäneellä tasolla. Vedet laskevat pääasiassa Koipijärveen.

Kosteikoissa vedet puhdistuvat laskeutumisen ja maahan imeytymisen lisäksi myös biologisesti, kun kasvit sitovat ravinteita ja mikrobitoiminta poistaa vesistä typpeä ja haitta-aineita. Tulvaniityt tasaavat virtaamia ja vähentävät eroosiota. Hulevesiuomaan on rakennettu virtaamien tasaamiseksi ja eroosion vähentämiseksi pohjapatoja sekä luontaisenkaltaista mutkittelua. Myös isot kivet vähentävät eroosiota sekä tuovat suojapaikkoja vesieliöille. Uomaan on istutettu kosteikkokasvillisuutta, kuten rantakukkaa, rantatädykettä, siniheinää ja kääpiöpajuja. Lisäksi sinne on luontaisesti levinnyt osmankäämiä, joka on tehokas sitomaan typpeä vedestä. Kasvillisuus hidastaa virtaamia ja sitoo vedestä ravinteita. Eroosiosuojaksi luiskiin on asennettu kookosmattoa ja kuorikkeena on käytetty kaakaopavun kuoria, jotka estävät rikkakasvien kasvun.

Keskuspuiston hulevesiuoma
Keskuspuiston hulevesiuoma. © Annika Kettunen

Hulevesien laatua seurataan

Vuoreksen alueelta Koipijärveen päätyvän veden laatua ja määrää tarkkaillaan jatkuvatoimisten mittareiden avulla. Mittausten rinnalla otetaan myös perinteisiä vesinäytteitä. Tulokset osoittavat hulevesikokonaisuuden toimivan hyvin, eli se pidättää ravinteita ja kiintoainetta sekä tasoittaa virtaamia. Aikaisempina vuosina todettuja räjähdejäämistä aiheutuneita korkeita typpipitoisuuksia ei ole enää todettu, ja ravinnepitoisuudet olivat normaalien ojavesien tasolla. Vuoreksen suunnasta tulevien hulevesien rehevöittävä vaikutus alapuolisiin vesistöihin on siis vähäinen.

Infokyltit ovat lisänneet tietoisuutta hulevesien luontopohjaisesta käsittelystä alueella

Unalab-hanke on paitsi tehnyt hulevesijärjestelmien veden laadun seurantaa, myös lisännyt asukkaiden tietoisuutta hulevesien luonnonmukaisesta käsittelystä Vuoreksessa. Hulevesijärjestelmän eri osien yhteyteen on pystytetty yhteensä 10 kylttiä, joissa kerrotaan, mistä järjestelmä koostuu ja mikä sen tehtävä on.

Infokyltti ja hulevesiuoma Vuoreksessa Tampereella
Vuoreksen hulevesijärjestelmän toimintaa esitellään Unalab-hankkeessa pystytetyissä infokylteissä. © Annika Kettunen

Keväällä 2020 toteutetun asukaskyselyn perusteella moni asukas ei olisi tiennyt hulevesijärjestelmän olemassaolosta ilman kylttejä, ja monelle asia tuli uutena myös kyselyn myötä. Kyselyn tavoitteena oli niin ikään jakaa tietoa hulevesijärjestelmän toiminnasta. Asuinalueen maisemassa näkyviä hulevesijärjestelmän vesiaiheita pidettiin mieleisinä, mutta joidenkin hulevesialtaiden osalta toivottiin, että kasvillisuutta hoidettaisiin enemmän ja veden virtaamisesta huolehdittaisiin paremmin. Kyselyn perusteella kaiken kaikkiaan hulevesijärjestelmä lisää asuinalueen vetovoimaisuutta ja erityislaatuisuutta sekä virkistymis- ja rentoutumismahdollisuuksia ja kiinnostusta luontoon.

 

Teksti ja kuvat: Annika Kettunen /Ramboll Finland Oy

Uutista varten haastateltiin Vuores-projektin rakentamisen aikaista projektijohtajaa Pertti Tammista.

Lisätietoa

Tampereen kaupunki on mukana EU-hankkeessa Urban Nature Labs, jossa kehitetään kaupungin luontopohjaisia järjestelmiä ja erityisesti hulevesien hallintaa Living Lab -hengessä. Lisätietoa Unalab-hankkeesta Tampereella.

Vuoreksen sinivihreät aarteet -kartta (Ramboll Finland Oy)

Kiinnostuitko Vuoreksesta? Youtubesta löytyy dokumentti ”Näin syntyi Vuores”.


  • Tulosta sivu