Luonnon monimuotoisuutta selvitettiin Tampereella

Uutinen 8.6.2021 klo 15.24

Tampereen kaupunki seurasi kesällä 2020 luonnon monimuotoisuutta Hiedanrannassa, Vuoreksessa ja Viinikanlahden jätevedenpuhdistamon niittymäisellä joutomaa-alueella Pyhäjärven rannassa. Nämä ovat Urban Nature Labs (Unalab) -EU-hankkeen pilottialueita Tampereella. Selvitysten tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa viheralueiden suunnittelussa ja kunnossapidossa.

Vuoreksessa seurattiin hyönteisten, pölyttäjien ja kasvillisuuden monimuotoisuutta keskuspuiston tulvaniityillä kolmella alueella, joista yksi on ajoittain käytössä hevoshakana.

Biosuodatin
Hiedanrantaan rakennettiin Unalab-hankkeen toimesta vuonna 2018 biosuodatin vanhan kaatopaikan suotovesien käsittelyyn, ja siihen istutettiin pölyttäjiä houkuttelevia kasvilajeja. Kuva: Elviira Ritari, Ramboll Finland Oy.

Hiedanrannassa tehtiin pölyttäjäseurantaa vanhan kaatopaikan suotovesien käsittelyyn rakennetun biosuodattimen alueella ja sen läheisellä niityllä. Biosuodatin on rakennettu Unalab-hankkeen toimesta vuonna 2018 ja siihen on istutettu pölyttäjiä houkuttelevia kasvilajeja.

Viinikanlahdelle on tulossa viherseinäpilotti ja nyt tehdystä seurannasta saadaan lähtötietoja, kun myöhemmin tutkitaan viherseinän vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen.

Kasvillisuuden monimuotoisuus vaihteli saman alueen niityillä

Vuoreksessa kasvilajien määrä heinäkuun alussa vaihteli kolmella keskuspuiston niittyalueella 37 ja 23 lajin välillä. Runsaslajisimmalla niityllä yksi valtalajeista oli haitalliseksi vieraslajiksi luokiteltu komealupiini, kun taas niitty, jolla oli vähiten lajeja, oli ainoa, jolla ei kasvanut lupiinia. Hevoshaassa lajit olivat pääasiassa samoja kuin runsaslajisimmalla niityllä ja näillä valtalajeina olivat niittynätkelmä ja heinät. Vähiten lajeja kasvavalla niityllä, jolla ei esiintynyt lupiinia, valtalajeina olivat mm. ahdekaunokki ja pelto-ohdake.

Viinikanlahden puhdistamon niityllä valtalajeina esiintyivät kyläkellukka, peltosaunio ja jauhosavikka. Kokonaisuudessaan tutkimusalueilta laskettiin yhteensä 35 eri kasvilajia.

Kirjokimalainen
Hiedanrannan pölyttäjäseurannassa havaittiin mm. kirjokimalainen. Kuva: Elviira Ritari, Ramboll Finland Oy.

Vuoreksen ja Viinikanlahden kasvillisuusselvitykset toteutettiin siten, että jokaiselle tutkimusalueelle perustettiin kolme 1x1m kasviruutua, jolta tunnistettiin kasvilajit, kasvilajien kokonaispeittävyys ja kasvillisuuden korkeus. Lisäksi kirjattiin erikseen ylös muita kohteilla esiintyviä yleisiä lajeja, joita ei kuitenkaan osunut kasviruuduille.

Hiedanrannan biosuodatinalueella ja sen viereisellä niityllä kirjattiin kukkivia lajeja ylös pölyttäjäseurannan yhteydessä, mutta varsinaista kasvillisuusseurantaa ei tehty. Niitty oli niitetty ennen heinäkuun käyntejä, mikä vähensi heinäkuussa kukkivien kasvien määrää. Myöhäisempi niitto olisi kukkivien kasvien ja pölytyksen kannalta suositeltavaa. Niityllä kukkivat mm. lutukka, jättipalsami, maitohorsma ja peltosaunio, ja biosuodattimella rohtopähkämö, iisoppi ja siankärsämö.

Pölyttäjäseurannat

Pölyttäjien määrä kasvoi odotetusti kesän edetessä kaikilla tutkimusalueilla, sillä erityisesti mehiläisten ja kimalaisten pölytysaktiivisuuden tiedetään lisääntyvän loppukesää kohti. Muiden pölyttäjien, kuten perhosten ja kukkakärpästen, osuudet pysyivät melko samoina kesän edetessä.

Vuoreksessa pölyttäjiä tavattiin runsaimmin niityllä, jolla todettiin vähiten kasvilajeja, mutta runsaimmin pölyttäjien suosimia lajeja kuten ahdekaunokkia ja pelto-ohdaketta. Vähiten pölyttäjiä tavattiin hevoshaan alueella ja toisella niittyalueella, joilla molemmilla esiintyi runsaasti komealupiinia.

Vuoreksen niitty
Vuoreksessa seurattiin hyönteisten, pölyttäjien ja kasvillisuuden monimuotoisuutta. Kuva: Elviira Ritari, Ramboll Finland Oy.

Viinikanlahden pumppaamon niityllä suurin osa pölyttäjistä oli pistiäisiä, kuten kimalaisia ja mehiläisiä. Toisella käyntikerralla tavattiin myös mm. perhosia ja kukkakärpäsiä. Niityllä vieraili myös jalavanopsasiipi, joka esiintyy melko harvinaisena Tampereen seudulla.

Hiedanrannassa niittyalueella tavattiin määrällisesti enemmän pölyttäjiä kuin biosuodattimella. Pölyttäjien kokonaismäärä niittyalueella kasvoi loppukesää kohden, mutta biosuodatinalueella pölyttäjien kokonaismäärä pysyi lähes samana selvityspäivästä riippumatta. Biosuodatinalueella tavattiin lajeista mm. kivikkokimalainen, mantukimalainen, peltokimalainen, lanttuperhonen ja nokkosperhonen.

Biosuodatinalueella todettiin alueen kokoon nähden hyvin pölyttäjiä. Kasvillisuuden kehittyessä vuosien mittaan kukkivien kasvien määrä lisääntyy entisestään. Toisaalta alueelle oli jo nyt levinnyt joitain ympäröivällä alueella esiintyviä korkeakasvuisia rikkakasveja, jotka saattavat levittäytyessään heikentää biosuodattimelle istutetun kasvillisuuden menestymistä.

Hevoshaan alueella tavattiin eniten eri hyönteislajeja

Vuoreksessa tehtiin myös hyönteisseurantaa. Hyönteisistä vahvimmin edustettuina olivat luteet yksilöiden määrän ollessa korkeimmillaan viimeisellä tutkimuskäynnillä. Hevoshaassa tavattiin useampia ludelajeja kuin muilla niittyalueilla. Suurin osa kaikista ludelajeista oli kuivien niittyjen ja ketojen lajeja.

Kasvillisuusruutu
Kasvillisuusselvityksissä perustettiin 1x1m kasviruutuja, joilta tunnistettiin kasvilajit, kasvilajien kokonaispeittävyys ja kasvillisuuden korkeus. Kuva: Elviira Ritari, Ramboll Finland Oy.

Vieraslajit haasteena

Vieraslajien leviämisen estämiseen tulisi kiinnittää huomiota, jotta luonnonvaraiset lajit, kuten monet niittykukat, menestyvät paremmin, kun voimakkaasti leviävät lajit eivät kilpaile niiden kanssa pölyttäjistä ja vie niiltä elintilaa. Vuoreksen hevoshaassa ei ollut juurikaan laidunnusta kesällä 2020, mutta laidunnuksen lisääntyminen tulevina kesinä voi vaikuttaa alueen kasvillisuuteen ja sen kautta myös hyönteislajistoon.

Unalab-hanke järjestää kesällä 2021 Vuoreksessa vieraslajitalkoita, joissa kitketään yhdessä ja omatoimisesti komealupiinia ja jättipalsamia. Tampereen kaupunki myös niittää koneellisesti lupiinia Vuoreksen hulevesiniityiltä.

Teksti: Annika Kettunen / Ramboll Finland Oy, 3.6.2021

Kuvat: Elviira Ritari, Ramboll Finland Oy

 


  • Tulosta sivu