YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolikokous käyntiin tänään – tavoitteena luontokadon pysäyttäminen  

Uutinen 11.10.2021 klo 14.18

YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolikokous COP15 alkaa tänään 11.10. Kiinan Kunmingissa. Kokouksessa pyritään sopimaan tavoitteista ja toimista globaalin luontokadon pysäyttämiseksi. Varsinaisia päätöksiä odotetaan osapuolikokouksen toisesta osiosta, joka järjestetään huhti-toukokuun vaihteessa 2022.

COP 15 kokouksen kuva
 

Osapuolikokouksen ensimmäisessä vaiheessa ministerit kokoontuvat pääosin virtuaalisesti. Heidän on tarkoitus hyväksyä Kunmingin julkilausuma, joka linjaa, miten kunnianhimoista lopputulosta maat yhdessä tavoittelevat. Suomea kokouksessa edustaa ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen, joka puhuu korkean tason osuudessa tiistaina 12.10.

”Tavoitteena on määritellä raamit tämän vuosikymmenen työlle luontokadon pysäyttämiseksi. Tarvitsemme kipeästi luontoa vahvemmin kunnioittavaa yhteiskunnallista muutosta. Tavoitteisiin on sitouduttava, ja kansainvälisesti on noudatettava yhteisiä pelisääntöjä. Koska luontokadon torjunta on aina paikallista työtä, tarvitsemme aktiivisia toimia myös kansallisesti”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

Neuvotteluissa on neljä päämäärää, jotka tulee saavuttaa vuoteen 2050 mennessä. Keskeinen kysymys koskee suojeltujen meri- ja maa-alueiden pinta-alaa, joka halutaan nostaa 30 prosenttiin. EU on jo omassa biodiversiteettistrategiassaan sitoutunut tähän. Myös toinen päämäärä, luonnon kestävä käyttö, sisältyy EU:n voimassa olevaan biodiversiteettistrategiaan. Muut päämäärät koskevat geenivarojen saatavuudesta ja käytöstä koituvien hyötyjen oikeudenmukaista jakamista sekä luontokysymyksen valtavirtaistamista, eli sitä, että luonnon monimuotoisuus olisi vastedes osa kaikkia politiikan ja yhteiskunnan päätöksiä ja niiden toteuttamista.

Neljän pitkän tähtäimen päämäärän alle tulee yhteensä noin 20 tavoitetta, joilla edistymistä seurataan tiivisti ja joiden takaraja olisi vuodessa 2030.

”Tavoitteiden tulisi olla tarkkarajaiset ja määrälliset, jotta ne oikeasti ohjaavat toimintaa. Lopputuloksena pyritään nettopositiivisuuteen eli siihen, että luonnolle, yhteiskunnalle ja taloudelle tuotetaan enemmän hyötyjä kuin haittoja, esimerkiksi ennallistamisen avulla”, sanoo Suomen pääneuvottelija, ympäristöneuvos Marina von Weissenberg.

Linjattavat tavoitteet perustuvat tieteellisiin arvioihin, joita ovat tuottaneet hallitustenvälinen luontopaneeli IPBES, Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto (IUCN) ja hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC.

Lue lisää ympäristöministeriön tiedotteesta 11.10.2021


  • Tulosta sivu